Asuntolehtien selailua pyhäpäivän ratoksi

Olen viime aikoina löytänyt itsestäni pesänrakentajan piirteitä: muoti- ja trendilehtien sijaan nappaan usein lehtikioskista mukaani jonkun monista sisustus- tai talonrakennuslehdistä. Tällä hetkellä ei oman kodin rakentaminen ole vielä erityisen ajankohtaista -- mutta ainahan sitä saa unelmoida.

Uudessa Meidän talo -lehdessä huomioni kiinnittyi Suosikkitalot 2011 -artikkeliin. Juttu kertoo alkuvuoden suosituimmista talopaketeista. Jutun mukaan jo kolmasosa kaikista talopaketeista myydään muuttovalmiina. Selvästikin minun kaltaiseni "peukalo keskellä kämmentä" -rakentajat alkavat yleistyä kovaa vauhtia, ja heidän valintansa on usein juuri muuttovalmis talopaketti.

Jutussa kerrotaan rakennuslupiin perustuvaa tilastotietoa uudista asunnoista. Suosituimpia ovat tällä hetkellä 100-130 neliön perhetalot. Minun mielestäni ne ovat yllättävän pieniä -- ainakin itse haaveilen selvästi isommasta, noin 200 neliön talosta.

Tietysti pääkaupunkiseudulla on pakko olla valmis tinkimään unelmistaan, koska taloudelliset realiteetit ovat aina vastassa. Parinsadan neliön talo tulee kalliiksi rakentaa, ja tontista vasta pitääkin olla valmis maksamaan.

Jostain syystä oma makuni ei näytä vastaavan suomalaisten enemmistön makua: omat suosikkini eivät sijoitu sen paremmin kolmen kärkeen kuin top kymmenenkään, kun lasketaan myönnettyjen rakennuslupien määriä.

Suomen suosituimpia ovat:

1. Kastelli-talot
2. Finndomo/Omatalo
3. Jukka-Talo
4. Designtalo
5. Kannustalo
6. Älvsbytalo
7. Lammi-Kivitalo
8. Jetta-Talo
9. Herrala Talot
10. Lappli-talot

Kaikki nämä näyttävät kovin perinteisiltä. Ne ovat turvallisia, arkisia valintoja keskimääräiseen makuun.

Omaa silmääni miellyttävät paljon enemmän esimerkiksi Honkatalojen huvilat. Ne ovat oikeasti modernin näköisiä asuntoja -- mahdollisimman kaukana "punainen tupa ja perunamaa" -kodista. Siksi tällainen vakaumuksellinen kaupunkilaisnainen haaveilee omasta Honkatalosta!

Jääteen ääreltä

Eiliset nettitreffit menivät ihan mukavasti -- voi hyvinkin olla, että tapaan kaverin vielä toisenkin kerran. Ei siitä kuitenkaan tällä kertaa enempää, täytyy pitää harvoja lukijoitani jännityksessä. Sitten riittää kerrottavaa vielä joskust toistekin

Perjantain kirjastopäivän päätteeksi olen päätynyt kahvilaan istuskelemaan jääteelasillisen ääressä. Viime aikoina olen viettänyt aikaani aika paljon kahviloissa, sillä hellesäällä ilmastoitu kahvila ja jäätee vie mielestäni mennen tullen voiton olutterassien rehvakkaasta seurasta.

Kahvilassa tulee yleensä lueskeltua lehtiä, surffattua netissä ja joskus tapaan jopa opiskelukavereita. Kun viihdyn vielä yliopiston läheisissä kahviloissa, on täällä ihan kohtuullisen todennäköistä tavata tuttuja.

Nykyään kahviloissa on käytännössä aina asiakkaiden käytössä WLAN. En muista törmänneeni vielä yhteenkään kahvilaan, jossa nettiä ei olisi asiakkaiden käytettävissä. Toisinaan en kuitenkaan edes vaivaudu selvittämään kahvilan WLANin tunnusta, jos naapurissa on avoin verkko.

Esimerkiksi nyt istun erään kahvilketjun toimipisteessä, mutta surffaan netissä viereisen McDonaldsin tarjoaman netin välityksellä. Ihan hyvällä omatunnolla!

Viikonloppusuunnitelmani eivät ole mitään erityisen ihmeellisiä. Huomenna pitäisi pyykätä, sillä hellesäällä puhtaat vaatteet ovat vähissä. Sunnuntaina lähden vielä minilomalle Viroon, joten sitäkin varten pitäisi tuo vaateasia saada järjestykseen. Tai voisihan sitä vaikka ostaa jotain edullista, silkkaa laiskuuttani...

Treffeille lähdössä

Kuulin pari viikkoa sitten eräältä ystävältäni, että hänen nettitreffinsä olivat sujuneet mainiosti. Viikon tuumailun jälkeen minäkin sitten hankin tunnuksen erääseen treffipalveluun. Seuraavat päivät ovatkin menneet miesten yhteydenottoja seuloessa -- nyt ollaan niin pitkällä, että edessä ovat ensimmäiset ihka oikeat nettitreffit!

En oikein tiedä, mitä odottaisin treffeiltä. Toivottavasti tapaaminen menee kuitenkin mukavasti, niin että olisi syytä tavata vielä ainakin yhden kerran. Ekoilla treffeillä minulla ei kuitenkaan ole tapana mennä yhtään sen pidemmälle...

Tänään on täällä Helsingissä ollut aika vaihtelevainen sää. Puolen päivän aikaan tulli vettä ihan kohtuullisen paljon, päivä näytti harmaalta ja synkältä. Nyt kun ilta lähestyy, on onneksi sääkin jo kaunistunut. Tuskin tässä kuitenkaan treffiseuran kanssa millekään terassille eksytään, sen verran viileältä tuo ilma vielä vaikuttaa.

Olisi tietysti kiva, että tästä kehkeytyisi jotain kesäheilaa vakavampaa. Tähän ikään kun on ehtinyt, niin biologiinen kellokin alkaa jo tikittää. Jostain pitäisi se ukko löytyä, mieluiten tietysti fiksu, komea ja varakas :) No vähempäänkin tietysti voi hätätilassa tyytyä...

Rahat riittävät vielä - hyvä niin

Lomassa on se paha puoli, että pankkitilin saldo näyttää hupenevan kovaa vauhtia. Kun ei ole töissä, on enempi aikaa kierrellä ja kuljeskella kaupungilla. Vaikka ei harrastaisikaan shoppailua, menee rahaa kahviloissa istuskeluun.

Onneksi tililläni on vielä sen verran rahaa, etteivät kulutusluotot ole minulle ainakaan toistaiseksi ajankohtaista. Tai onhan minulla tietysti luottokortti, mutta yritän aina välttää viimeiseen asti sen luotto-ominaisuuden käyttämistä. Niin kauan kun pankkitilillä on saldoa, käytän aina pankkikorttia - en halua turhaan kerätä itselleni luottokorttilaskua, kun juoksevista menoistakin on välillä vaikea selvitä kunnialla.

Tänään olen kuitenkin lähdössä kaupungille ostoksille. Ajattelin käydä hommaamassa Akateemisesta kirjakaupasta itselleni kirjan tai pari itseäni sivistääkseni. Edes kesälomalla en juuri lue mitään hömppää. 

Kirjaostosten lisäksi täytyy käydä ostamassa pienelle sukulaispojalle syntymäpäivälahja. Kuulemma tänä(kin) vuonna pikkupoikien toivelistan kärjessä ovat Disneyn autopiirretyn autot. Kun en ole itse elokuvia nähnyt, ei auta muuta kuin mennä tutkimaan tavaratalojen leluosastoja - eiköhän sieltä sopiva pikkupojan unelma-auto löydy.

Ihanaa aurinkoista kesälomaa!

Kesälomani ensimmäinen viikko on takana, eikä säätä voi todellakaan moittia. Tai tietysti hiukan viileämpi (ja pilvisempikin) ilma sopisi minulle, koska ihoni ei oikein kestä tälläista auringonpaahdetta. Kesähelteillä nimittäin kaupungin jäätelökioskien tarjonta tuntuu aivan liian houkuttelevalta: tänäänkin sorruin kahteen palloon Mövenpickin herkullista jäätelöä.

Yritän kuitenkin pysyä kesäherkkujen kanssa kohtuudessa. Silloin ei tarvitse aloittaa heti loman jälkeen kurinpalautusdieettiä -- kohtuus kaikessa, sanoi isoäitikin. Dieettejä olisi tietysti tarjolla jos jonkinlaista. Sekä naistenlehdet että netti pursuavat erilaisia laihdutusvinkkejä, jotka lupaavat kuun taivaalta. Ehkäpä vielä joskus löytyy sellainenkin dieetti, joka sopisi minulle...

Tänään iltaruokana on kuitenkin kevyenpuoleinen gazpacho: tomaattimehua, kurkkua ja kirsikkatomaatteja hienonnettuna. Mausteeksi vähän oliiviöljyä, chiliä ja valkosipulia. Kevyt kesäruoka, joka tuo mukavaa vaihtelua salaattipäivien joukkoon.

Kesäloma alkoi - ja helle jatkuu!

Jesh! Kesäloma lähti eilen käyntiin mukavasti: istuin työporukan kanssa parin lasillisen verran terassilla Mikonkadulla, ja sen jälkeen siirryin kohti Kosmosta ja vieläkin parempaa seuraa ;-)

Edessä on nyt neljä viikkoa vapaata. Tarkoitus olisi kierrellä kaupunkia ja hiukan sukulaisissa eri puolilla Suomea. Saa nähdä, mitä kaikkea tulee tapahtumaan. Toivottavasti jaksan kuitenkin päivittää tätä uutta blogiani suhteellisen tiiviistä, vaikka viettäisinkin aikaani stadionin uima-altaalla lekottelemassa. Bikinikuvia ei kuitenkaan ole luvassa....